VIIMEINEN MIELIKUVITUSPEKONI

| On
15.9.14
Tehdäänkö sellainen kuulumispostaus?

Voinko tähän nyt oksentaa kuinka kamala kulunut viikko on ollut?
Voinko kertoa ilman, että yksikään kukkahattuäityli tulee haukkumaan, 
että toisinaan tekisi mieli pakata tuo polvenmittainen tuholainen tiiviiseen laatikkoon,
teipata, paketoida ja toistaa sama muutamaan otteeseen, että paketti varmasti pitää.
Lähettää menolipulla mahdollisimman kauas. Anteeksi, sanoinko ääneen?

Mitä tahansa minä teen, tai jätän tekemättä, aiheuttaa riidan. 
Unohtamatta tietenkään, että mun pitäisi olla ajatustenlukija sekä aikakoneen omistaja. 

Täällä olis nyt sitten yksi draamanhakuinen, riitapukari, kiukkupussi (enkä nyt sitten puhu itsestäni) vailla uutta kotia. Av on sitova, mittoja en anna, ilmatteeks saa ja palautusoikeutta ei ole!
(peruuntuneista kaupoista otan yhteyttä bloggerin ylläpitoon ja toisesta varoituksesta seuraa viikon verran bannia)

Mun puolesta lapsi saa itkeä vaikka koko päivän, aamusta iltaan, jos harmittaa. 
Mutta sellaista turhanpäiväistä ulinaa en sitten kestä en ollenkaan. En omalta kuin muidenkaan lapsilta. 
Ja eikös sitä ole meillä nyt viikon verran harrastettu, aamusta iltaan, ilman lakisääteisiä taukoja. 

Ulista voi siitä, kun äiti ei osaa leikkiessä pitää autoa oikein kädessä,
tai siitä, ettei itse tiedä miten päin pidellä pupua kädessä.
Kiukku voi tulla siitä, että äiti ei tajua mitä Oliver tahtoo, ennen kuin Oliver sitä itsekään tietää.

Pahin kiukku kuitenkin tulee siitä, jos äiti syö viimeisen mielikuvituspekonin.
Sitten ei enään auta, vaikka äiti lupaa tuoda tilalle hyvityksenä kokonaisen emakon, 
kun se viimeinen pekoni on jo viety. Ja se on iso juttu se.
Tästä me ei oikeasti meinattu päästä yli ollenkaan

Sen lisäksi jätetään päiväunet nukkumatta, jotta saadaan ulinaan vähän lisäpontta ja nauretaan ivallisesti mutsille, joka ei saa sitä vähääkään hetkeä hengähtää päivästä.

No, silmäpussit roikkuu pahemmin kuin tyhjät teepussini, molemmat siellä navan nurkilla ja kahvia menee pannullisen sijaa kolme. Mutta hei, onneks tää on vaihe ja kestää vaan siihen seuraavaan vaiheeseen! 

Varaukset voi tehdä kommenttiboxiin.









6 kommenttia on "VIIMEINEN MIELIKUVITUSPEKONI"
  1. Voi teitä. Ootte ihania! Saaks kommenttiboxiin laittaa myös treffikutsui? Kahville olis kiva mennä tai jotain!

    VastaaPoista
  2. Huh, miten lohdullista lukea tää. Siis sen puolesta että uskallat sanoa suoraan! Ite keräilen vielä lasinsiruja kasaan sen nukkumisepisodin jäljiltä.. Ja huh niitä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No musta on ihan ok tuntea myös näin ja väitän että valtaosa niistä jotka eivät sitä myönnä tuntevat myös. Ei se vähennä mun tunteita poikaa kohtaan , hermoja kyllä koittelee. Oliver on ihan paras ja aina kun tulee pussaa ja halailee unohdan aikaisemmat aatteet. Mä en koe että mun tarvisi salata tai hävetä myös näitä fiiliksiä, se olisi eri asia jos en osaisi näissä tilanteissa oikein toimia :)
      Kyllä se siitä Elsa<3

      Poista

Kiva, jos jätät jäljen käynnistäsi ♥

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9