SOCIAL MEDIA

Pienillä jutuilla on merkitystä

2/13/2019




Tämä meidän perheen sairastelukierre alkaa olla jo ihan vitsi. En varmaan paljoa valehtele, jos väitän ettei yhtäkään täysin tervettä viikkoa ole ollut, eli niin etteikö kukaan lapsista (tai jopa koira!!) olisi ollut kipeänä. Onneksi ei kuitenkaan perus kuumeilua sekä silmätulehdusta kummempaa, vaan ainakin toistaiseksi ollaan vältytty noroilta ja muilta sotkuisilta, ihan voimat vieviltä taudeilta. KOPKOP!

Vaikka on aina kurjaa, että lapset sairastaa niin ollaan koitettu nauttia perheen kesken vietetystä ajasta. Vuorotyöt ja työn määrä ovat  vieneet veronsa myös yhdessä ololta. Ollaankin nämä sairasteluviikot oltu kaikukkain, pelattu lautapelejä ja pidetty netflix-maratoneja (extra herkkupäivien kanssa). Yhtenä aamuna noustiin myöhään, katettiin pöytä ja syötiin pidemmän kaavan kautta aamupala- koko perhe yhdessä. Aaaaevan harvinaista herkkua ja se onnistunut yhdessä vietetty aamu kantoi koko päivän! Miten voikin noin pienet jutut vaikuttaa niinkin suuresti, lapsiin ja aikuisiin.

No, toivottavasti kuitenkin lomaa kohti alkaa sairastelut olla takanapäin ja päästäisiin suunnitelmien mukaisesti kokeilemaan laskettelua. Oliver pääsi viime talvena ensimmäistä kertaa mäkeen ja tykästyi siihen kovasti! Harmi, ettei ehditty kertaa enemmän käymään, mutta josko tätä lunta riittäisi vielä hetken.

Kiitos muuten kaikille edelliseen Kasvukipuja jaksoon tulleeseen palautteeseen. Meitä jännitti niin paljon julkaista tämä jakso ja palaute mitä teiltä saatiin rohkaisee jatkon suhteen! Olette myös esittäneet jaksotoiveita, joihin ehdottomasti aiotaan tulevilla kausilla tarttua. Myös toiveenne podcastin löytymisisestä eri alustoilla on kuultu ja muutosta luvassa jo ensi jaksoon mennessä!

Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa sinne<3

Mitä muut eivät kerro vauvavuodesta

2/11/2019
Pieniä liikkeitä, ähinää, tuhinaa, unilaulua. Hurmaavaa tuoksua, unia sylissä, ainutlaatuisia hetkiä. Vauvakupla ei suotta ole tunnettu siitä, miten sen ei ikinä haluaisi puhkeavan ja sinne usein kaipaa takaisin. 

Meillä 2/3 vauvavuosista oli vauvantuoksuisia täynnä positiivisia muistoja. Toki turhautti, että keskimmäinenkään ei esikoisen jatkona suostunut tuttiin tai tuttipulloon, mutta noin muuten perustyytyväisiä vauveleita. Aina hyvällä tuulella, tossa kainalossa mukana kulkevia.


Kuulin paljon ohjeita ja vinkkejä ennen ensimmäistä vauvavuotta. Vinkkejä koliikkiin, vaunuvalintaan, vaatteiden määrään ja soseiden aloitukseen. Näistä saisi ihan oman tekstin/jakson. Mutta kukaan ei kertonut mitä kamaliakin ajatuksia väsymys, masennus ja kova korvia rikkova pitkäkestoinen ääni tuo. En ollut varautunut niihin. Kuuntele mun ja Marian Kasvukipuja uusin jakso aiheesta:









Mulla on kuitenkin kokemus myös siitä vauvavuodesta, kun nukkuminen oli kaukainen ajatus. Kun tunsin itseni täysin osaamattomaksi äärettömän riittämättömyyden tunteen kanssa. Tämä ensikosketus äitiyteen esikoisen vauvavuoden myötä on jättänyt jäljet. Edelleen koen syyllistyväni siihen, etten ole osannut vastata lapseni tarpeisiin ja näin ollen jättänyt häneen ikuiset jäljet. Edelleen esikoisen itku on se, mitä minun on vaikeinta sietää. Kun se itku oli vakio vuoden verran, kun se ei loppunut sylissä, kaukalossa, rattaissa eikä autossa. Kun joka iltaiseen kauhuskenaarioon kuului kaarella huutava vauva, lähes minuutin tarkasti klo 20-00, jatkuen katkonaisesti 04 asti. Esikoisen refluksin helpottaessa vuoden iässä- kiinteiden ja kävelyn myötä, huuto väheni, mutta jokainen inahdus sai mut pelkäämään sen uudelleen alkamista. Nyt kun esikoisella on haasteita tunne-elämässä, koen olevani täysin syyllinen siihen. Olisinpa tiennyt enemmän, osannut enemmän, hakenut apua enemmän, ollut enemmän jotakin. Samaan aikaan tiedän, että minä kyllä tein silloisilla  voimavaroillani kaiken voitavani. Esikoisella on myös hahmottamisen ja keskittymisen kanssa hankaluuksia, että varmasti nämäkin korostavat tunnetaitojen vajavaisuutta.


Minun vinkkini? Ole armollinen itsellesi ja mene joskus suosiolla rimaa hipoen. Älä etsi syitä itsestäsi, vika ei ole sinun. Ja hei, vaikka tuntuu toivottomalta niin tiedä se, että teet kyllä parhaasi ja se riittää. Tiedän myös sen vihan tunteen, voi kyllä tiedän. Sen kun kauheat ajatukset täyttää pääsi ja häpeät niitä itsekin. Anna ne itsellesi anteeksi, ne ovat vain ajatuksia. Lapselle sinä olet syli ja turva, vaikka hän ei tyytyväinen olisikaan. Uskalla pyytää ja ottaa vastaan apua, se ei tarkoita sinun epäonnistuneen.

10 asiaa jotka ärsyttävät liikenteessä

2/05/2019
Vaikka olen viimeaikoina pyrkinyt keskittymään positiiviseen ajattelutapaan ja menemään asiassa kuin asiassa posin kautta, halusin vastapainoksi (hehheh) aloittaa negatiivissävyisemmän postaussarjan. Postaussarja tulee käsittelemään eri aihealueita, joista luettelen kymmenen asiaa, jotka kyseisessä teemassa minua ärsyttää. Ihan disclaimerina sanottakoon, että postaukset ovat täysin huumorilla kirjoitettuja. Ajattelin aloittaa tälläisestä helposta aiheesta kuin liikenne, joka tuntuu ärsyttävän monia ihan tunteisiin asti...


  • Vilkun puuteMiten se voi olla niin vaikeaa? 
  • Vilkun väärinkäyttö
    Turhauttavimpia tilanteita ikinä; edellä oleva autoilija laittaa vilkun kolme risteystä ennen kuin todellisuudessa kääntyy. Sinun tehtävä on vain arvailla koska tämä suoritus tapahtuu vai oliko koko juttu pelkkä vitsi.
  • Imussa kulkevat
    Olispa hauskaa ottaa rekkarin kautta puhelinnumero selville ja soittaa, että jos kerran tulee imussa niin voisit maksaa puolet bensoista.
  • Liikenneympyrät
    Miten paljon ne voivatkaan aiheuttaa ihmisissä hämmennystä.. 
  • Vielä ehtii vielä ehtii
    Ja nyt en puhu edes vanhoista vihreistä vaan niistä, jotka kaasuttavat risteyksestä kauheata kyytiä eteen niin, että saat jännäkakkailla ajatko perään.
  • Kiilaajat
    Syy, miksi suorastaan ahdistun Kehällä ajamisesta ruuhka-aikoina. Tilaa ei anneta kuin vaatimalla väkisin, eli siis ottamalla riskin kylkeen ajamisesta.
  • Ohituskaistalle jumiutuneet
    Ja näitähän todennäköisesti joutuu ohitella väärältä puolelta, nopeutusrajoitusten mukaisesti.
  • Sunnuntaisluibaajat
    Aa että, kiireiset aamut rakastavat lomaosakkeita etsiviä kuljettajia, joilla on ilmeisesti polkimet sekoittuneet keskenään (kun nopeusrajoitus täyttyy hädintuskin puolella).
  • Jalankulkijat
    No, kai ne vanhat vihreät toimii jalankulkijoillakin.
  • Parkkivarkaat
    Minä näin sen ensin!


En todellakaan ole mikään virheetön kuski itsekään ja varmaan kaikkia mokia on tässä kymmenen vuoden ajokortin omistavana tullut tehtyä, eikä näistä pidäkään kenenkään loukkaantua! Olisi kiva kuulla miltä tälläinen postaussarja teistä kuulostaisi ja "ärsyttääkö" nämä asiat liikenteessä muita kuin mua? :D