Image Slider

LEONEL 2KK

| On
17.11.17


L E O N E L 2 K K 

-jokeltelee, hymyilee ja kiljahtelee
-hutkii käsillään kovasti ja syö nyrkkiään
-on alkanut saamaan rytmistä kiinni
-on hyväntuulinen ja tyytyväinen aina kun maha ei vaivaa
-viihtyy sitterissä
-mutta ei lattialla, ainakaan mahallaan
-känisee iltaisin, mutta nukkuu yöt melko hyvin
-fanittaa isosisaruksiaan 
-viihtyy sylissä ainoastaan pystyasennossa
-rakastaa edelleen hytkymistä ja hyppyyttelyä
-on 57 cm pitkä ja 5,2 kg painava
-on niin ihana ja söpö etten kestä

VASTASYNTYNEEN KUVAUKSISSA

| On
16.11.17





































*kuvaukset toteutettu yhteistyönä


Iso vahva suositus, lähestuloon käsky, kuvauttakaa ne vastasyntyneet! Se on ihan käsittämätöntä miten äkkiä unohtuu kuinka pieniä he ihan uutukaisena ovatkaan. Omalla kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, ettei minua harmita tippaakaan se, että kuvautin kaksi nuorimmaista heidän ollessa alle kaksiviikkoisia. Se mikä minua kaduttaa on, ettei minulla ole kuvia Oliverista näistä ensihetkistä.

Hyviä kuvaajia on pilvinpimein ja sitä oikeaa valitessasi tutustu kuvaajan galleriaan. Saadaksesi kaikista parhaimmat kuvat on tärkeää, että valitset juuri sen jonka kuvaustyyli sinua miellyttää. Millaista sävymaailmaa ja rekvisiittaa haluat kuviisi? Itse minimalistisuudesta pitävänä halusin Lauran kuvattavaksi juuri siitäkin syystä, että kuvissa keskitytään pääsääntöisesti itse kuvattavaan ja rekvisiittaa käytetään vähän- jos ollenkaan. Lisäksi hempeät ja neutraalit sävyt sekä kuvista huokuva herkkyys ovat syitä, jotka saivat kääntymään Laura Schneiderin puoleen. 

Laura on erikoistunut nimenomaan vauvojen kuvaamiseen, minkä kyllä huomaa hänen varmoista lempeistä otteista, meidänkin masuvaivainen vauva oli niin tyytyväinen hänen otteissa.

Vastasyntyneen kuvauksiin aika varataan hyvissä ajoin lasketun ajan paikkeille ja päivä varmistetaan sitten, kun vauva on syntynyt. Vastasyntyneet kuvataan aina alle kahden viikon ikäisinä, useimmiten 7-12 päivän iässä. Leonel oli kuvauspäivänä tasan kaksi viikkoa vanha. 

Ennen kuvauspäivää sain sähköpostiin kattavan infon koskien tulevaa päivää. Oikeesti, se viesti on sitten niin kattava, että siinä on vastattu niihinkin kysymyksiin mitä ei itselle välttämättä tulisi edes mieleen ajatella! Laura laittaa studion valmiiksi ennen kuvauksia, joten  mahdollisista toiveista laitetaan viestiä ennen päivää. Rekvisiittaa ei tarvitse viedä mukanaan, studiolta löytyy laaja kirja erilaisia päähineitä, pöksyjä, koreja, kankaita sekä vilttejä. Mulla ei ollut kuvausten suhteen toiveita laisinkaan, vaan päätin luottaa täysin Lauraan ja antaa hänelle vapaat kädet. 

Kuvauksiin varataan aina aikaa 3-4 tuntia ja se pitää sisällään paljon kaikkea muutakin kuin itse kuvaamista, kuten vauvan syöttämistä, nukuttamista sekä asettelua. Liikaa ei kannata kuitenkaan stressata nukkuuko vauva ja väkisin pitää hereillä ennen kuvauksia. Meilläkin oli matkaa studiolle tunnin verran, jonka vauva tyytyväisenä porskutti unta. Studiolle päästessä hän oli välillä pitkiä pätkiä hereillä, jolloinka sitten otettiin valloittavia hereilläolo kuvia. Kuvauksissa mennään siis täysin vauvan ehdoilla. 

Aika käytetään siis vauvaan, mutta myös muutama otos voidaan ottaa sisarusten kanssa. Me tahdottiin ehdottomasti ottaa myös kuvat koko komeasta koplasta, mutta meillä ei ollut mahdollista välimatkan takia isompien lähteä kotiin kuvausten jälkeen. Meillä nuo nakerot jaksoi hyvin kotoisassa studiossa katsella tablettia sohvalla ja rakennella palapelejä. Olin kuitenkin varautunut, että näin ei välttämättä olisi jolloin mies olisi lähtenyt lasten kanssa luonnontieteelliseen museoon, johon siis n.10 minuutin kävelymatka tai studion vastapäätä sijaitsevaan leikkipuistoon. 

Me saatiin iso paketti kuvia tiedostona, kahtena eri versiona, niin että toiset soveltuvat tulostettavaksi ja toiset esim. netissä jaettavaksi. Lisäksi Lauralta on mahdollista tilata toinen toistaan ihanempia kuva-albumeja, canvastauluja jne.

Olen äärimmäisen tyytyväinen kuviin ja mulla tuli ihan tippalinssiin ensikerran näitä katsoessa. Kattokaa nyt! Oletteko te käyneet kuvauttamassa vastasyntynyttä tai harkitsetteko? 


VAUVA-ARKEA

| On
9.11.17

Ajattelin kirjoittaa meidän alkaneesta vauva-arjesta ja sisarusten välisestä suhteesta myöhemmin bloginpuolelle, mutta tässä vähän ensimakua videon muodossa. Oliver on päiväkodissa aina ma-ke n.6h ja yleensä ollaan ne päivät oltu kerhossa pienempien kanssa, mutta nyt meillä oli ihan sellainen rento kotipäivä. Kurkkaa ihmeessä ja kerro mitä tykkäät! Olisi myös kiva kuulla kommentteja, että tykkäättekö enemmän lukea ihan perinteisiä postauksia vai olisiko kivempi saada jatkossa enemmän videoita? Myös video- sekä blogipostaus aiheita saa ehdotella! 


Ihanaa loppuviikkoa tyypit <3

BLOGIN 10 SUOSITUINTA NELJÄN VUODEN AJALTA

| On
4.11.17
Neljä vuotta on tämä blogini ollut paikka mihin purkaa ajatuksia ja fiilistellä hyvänmielen juttuja. On aikoja kun blogi on pitkään hiljaiselossa, mutta alusta asti olen tahtonut kirjoittaa vain silloin kun on jotain sanottavaa. En ole ikinä osannut kirjoittaa päiväkirjamaisesti tai ns. täytepostauksia, joten olen mielummin odottanut. En ole asettanut blogilleni muita tavoitteita kuin sen, että pyrin olemaan samaistuttava, vertaistukena ja että blogi olisi arjen-ja elämänmakuinen. Toivottavasti olen onnistunut siinä jokseenkin, koska mä olen ainakin teiltä saanut korvaamatonta vertaistukea. Kiitos teille kaikille, että jaksatte mun juttuja lukea, kommentoida ja peukuttaa.

Ajattelin jakaa tähän vielä linkkien kanssa neljän vuoden kymmenen luetuinta postausta. Onko näistä joku ollut sun lemppari?




"Lähdin kiireenvilkkaa autolle ja soitin äippäpolille, että mitäs nyt. Oliverista minulla puhkaistiin kalvot, joten vesien meno oli ihan vierasta. Kätilö vilkaisi tiedostoista, että viimeviikolla labraan toimittamani tulokset streptokokista olivat positiiviset ja näin ollen joutuisin tulla ottamaan antibioottia. Tässäkään vaiheessa en vielä ollut ihan kärryillä missä mennään ja kysyin tarvitsenko jotain mukaani. Kätilön todetessa, että joo, tulisin olemaan sairaalassa niin pitkään että synnytän, huudahdin että ai kaksi viikkoa? En minä vielä ollut valmis synnyttämään."



"Onko ihme ettei näistä asioista puhuta? Masentunutta käsketään ottamaan itseään niskasta kiinni, väsynyttä nukkumaan ja mielenterveysongelmista kärsiviä vanhempia kehotetaan olla tekemättä lapsia, ainakaan yhtään enempää. Ei tajuta, että siinä missä jalka voi olla poikki voi mieli mennä rikki ja molemmat vaativat hoitoa, eikä burana vie kipua pois. "



"Tiedän, että häitä voisi juhlia pienellä budjetilla mutta en tahdo. En tahdo tinkiä mistään tai tehdä kompromisseja koska tosiasia on, ettei minulla ole kiire naimisiin. Ollakseni rehellinen on myönnettävä, että haluan naimisiin juurikin niiden häiden takia. Sekä juridisista syistä. Me jaetaan jo yhteinen talous, lainat ja lapset eikä sormukset olisi tuonut meille muuta muutosta kuin yhteisen sukunimen sekä turvaa."



"Tämä raskaus on ollut hyvin samankaltainen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kuin Viviania odottaessa, joka oli kaikkien testienkin mukaan selkeästi tyttö. Pahoinvointi on ollut kyllä paljon kamalempaa ja pitkäkestoisempaa kuin edellisellä kerralla. Oireiden perusteella voisin veikata tyttöä ja kaikki muutkin meille veikkaa tyttöä, mutta en tiedä mihin oma vahva poikafiilis perustuu. Toivonko alitajuntaisesti poikaa?"




"7. On ihan Ok olla arvosteltavana ja hiplailtavana. Kyllä sitä nyt raskaana olevalle voi sanoa, että ootpas sä valtava ja kauhistella että ethän tuosta enää kasva. Tuntematon voi tulla hivelemään vatsaa kysellen potkiiko. En tiedä vauvasta, mutta minä potkaisen ihan just jollet astu 20 askelta taaemmas, kiitoooooos."



"Tietysti on todella hienoa, että meille on mahdollistettu tälläinen perheiden tukeminen ja varmasti usealle äitiyspakkaus on enemmän kuin tarpeen. On  myös ihan totta, että jos kaikki äitiyspakkauksen sisällöstä lähtisi ostamaan kaupasta uutena, olisi  summa huomattavasti suurempi kuin 140 euron äitiystuki. On kuitenkin fakta, että monella suurinosa pakkauksen sisällöstä jää kokonaan käyttämättä,"



"Luulen, että oma väsymykseni ja sen myötä supistuksia vastaan taistelu hidasti myös synnytyksen kulkua. Tärkeintä mulla oli kuitenkin saada vain vauva ehjin nahoin syliin pitkän odotuksen jälkeen ja se, millä tavalla se tapahtuisi oli toisarvoista."








"Ensin ajattelin vauvakirjaa, jota vanhempien sijaan täyttäisinkin minä. Aikani monia nettikauppoja selatessa tuli todettua, että kaikki painottuvat huoltajan täytettäväksi. Päätin soveltaa ideaa ja aloin etsiä kaunista muistikirjaa. Ensimmäiselle sivulle kirjoitin kirjeen ja muita sivuja olisi tarkoitus täyttää ajan saatossa; pieniä muistiinpanoja tärkeiltä juhlilta, kuvia yhteisiltä retkiltä ja vaikka meidänkeskisiä salaisuuksia. Mitä tahansa mieleen juolahtaa.Tästä ideani sitten lähti etenemään ja halusin jotain enemmän. Päädyin hankkimaan muistolaatikon, johon ostin jo ensimmäiseksi muistoksi ensihelistimen."